013. Kapuskapuro - Jouhtineva - Siipikangas, Keuruu

Karttalehdet 2232 09, 2241 07 / Kohteen kartta [pdf]
Linkki Kansalaisen karttapaikkaan
PDF-kartan julkaisulupa: Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos lupanro 1065/MML/09

Eteläinen osa täydentää Siipikankaan pientä vanhojen metsien suojelualuetta olennaisesti. Siipikankaan ympäristö ja Kekkelinsuon eteläpuoli sekä Oravanmäki - Kapuskapuro - Jouhtinevan ympärys on pääosin yli 100v. kuusivaltaista lehtomaista- ja MT-kangasta. Jouhtinevan ympärillä kasvaa mäntyvaltaisia metsiä. Lahopuun määrä vaihtelee kohtalaisen runsaasta paikoin vähäiseen. Drumliiniharjanteilla on osin nuorempaa mäntyvaltaista kangasta, painanteissa taas korpia. Puusto on erirakenteista, paikoin löytyy yksijaksoisia osia. Suot ovat erilaisia luonnontilaisia rämeitä, joskin yksittäisiä, lähes umpeutuneita ojia löytyy niiden laiteilta. Ne ovat erinomaisia muurainsoita, joiden laidoilla esiintyy myös korpia.

Koukkulammesta lähtee luonnontilainen puro ja osittain puronvarsimetsät ovat lähes luonnontilaisia. Alueelta löytyy myös lähteikkö. Laajahkon alueen sisällä on myös pienempiä nuoren metsän ja ojitetun suon alueita. Kokonaisuudessaan kohde on kuitenkin erinomaisesti Metso I- ja II -kelpoista aluetta, joka on keskeisen tärkeä Etelä-Suomen kuukkelin suojelussa. Alueella asustaa ainakin kaksi kuukkeliparia ja poikuehavainto on tehty myös kesällä 2008. Linnustoon kuuluvat myös mm. kanahaukka, pohjantikka, kurki (kolme paria), pohjansirkku, metso ja teeri. Käävistä havaittu ainakin kuusenkääpä, ruostekääpä, riukukääpä ja männynkääpä. Lehtomaisessa osassa kasvaa mm. valkolehdokkia ja valkovuokkoa.

Kapuskapuron varsi ja Kiertotienkankaan N-puoli ovat kohtalaisen erirakenteisia, kuusivaltaisia MT-kankaita, jotka vaihettuvat hiljalleen rämeiksi. Etenkin Kapuskapuron varressa on lahopuuta runsaasti. Ojat ovat pääosin umpeutumassa. Metsät ovat hyvin Metso I- ja II- kelpoisia alueita ja ne liittyvät saumattomasti laajempaan luonnontilaisten suoalueiden kokonaisuuteen joka puolestaan rajoittuu Pihlajavedenreitin yläjuoksun pienvedet -nimiseen Natura-alueeseen. Suot ovat mm. Natura-alueen lintujärvien lajiston ruokailu- ja/tai pesimäalueita. Lintulajeista tavataan mm. hiirihaukka, metsähanhi, pohjantikka, varpuspöllö, viirupöllö, riekko (yksi eteläisimpiä pesimäalueita Keuruun ympäristössä), metso, teeri (soidinalueita 2), liroja, valkovikloja, kapustarinta, keltavästäräkki, niittykirvinen, jne. Kapuskapurolla asuu saukko ja majava.

Kohdeluetteloon