075. Viitosenmäen suot, Sonkajärvi

Karttalehti 3341 11

Kohteen kartta [pdf] /Linkki Google Mapsiin

Kohdeluetteloon

 

Viitosenmäen suot sijaitsevat noin kymmenen kilometriä itään Sonkajärven kuntakeskustasta. Aluerajaus sisältää useita lähekkäisiä soita ja näihin kytkeytyviä pienvesiä. Erityispiirteenä alueella on korpien monipuolisuus ja pinta-alallisesti merkittävä määrä.

Alueiden luontoarvoja on selvitetty Ylä-Savon maakuntakaavan teon yhteydessä vuonna 1997. Todennäköisesti merkittävä osa alueiden suo- ja pienvesiarvoista on säilynyt tämän jälkeen tehdyissä metsänhakkuissa.

Teerisuo on edustava, vesitaloudeltaan hyvin säilynyt keskiboreaalinen aapasuo (EN). Suon keskellä on maisemallisesti kaunista lyhytkorsinevaa. Nevaa kiertävät lyhytkorsi-, sara-, tupasvillaja korpirämeet. Rämeisiin liittyy itä- ja eteläpuolelta laajat korpialueet. Korpityypeistä alueelta tavataan mustikka-, metsäkorte-, muurain- ja mustikkakangaskorpia, kaksi ensiksi mainittua ovat korpityypeistä vallitsevia. Korpien puusto on pääosin luonnontilaisen kaltaista ja korvissa on myös jonkin verran lahopuuta. Muutamin paikoin kasvaa raidankeuhkojäkälää (Lobaria pulmonaria).

Peiponlampi-Varislammen alueen poikki virtaa luonnontilainen puro, jonka ympärillä on monipuolisia korpi- ja rämesoita. Alueen eteläosassa vallitsevat sara-, lyhytkorsi- ja tupasvillarämeet, pienialaisesti löytyy myös kanervarahkarämettä. Peiponlammen pohjoispuolelta löytyy monipuolista muurain-, mustikka-, metsäkorte- ja mustikkakangaskorpien sekä eriasteisesti soistuneiden kangasmetsien mosaiikkia. Aluekokonaisuuden rehevimmät korvet sijaitsevat Peiponlammen ja Varislammen välisen puron varsilla, jossa on mm. mesotrofisia sarakorpia, ruohoja heinäkorpia sekä ruohokangaskorpia. Paikoin korvet saavat lettokorven piirteitä. Osassa alueen korvista on merkittävästi lahopuuta. Alueella on ollut 90-luvun lopussa jonkin verran vanhan metsän saarekkeita, mutta näistä ainakin osa on sittemmin hakattu.

Hetesuo on pääosin tupasvilla-, lyhytkorsi- ja sararämettä. Näiden laidoilla on paikoin mustikka- ja mustikkakangaskorpia. Suon eteläosassa on mesotrofinen juote, jossa kasvaa vaateliaammista lajeista mm. villapääluikkaa (Trichophorum alpinum) sekä kultasirppisammalta (Loeskypnum badius). Omalaatuisen lisän suolle antavat useat umpeenkasvaneet lampareet suon lounaisosassa.

Kivisuon aluetta sekä Hiekkapuro-Päijänteen alueen suo- ja pienvesiarvoja ei ole selvitetty. Rajaus pohjautuu niiden osalta kartta- ja ilmakuvatulkintaan.

Alueiden luonnonsuojelullinen merkitys : Tehdyistä hakkuista huolimatta Viitosenmäen alueen soilla ja pienvesillä on edelleenkin vähintään maakunnallista suojeluarvoa. Korpien suuri määrä alueella tekee alueesta METSO-kohteena merkittävän.