Lehdistökommentti 4.4.2007

Lapin ikimetsien hakkuut ovat kestämätöntä metsien käyttöä

- Pohjois-Suomen luonnontilaisten, satoja vuosia vanhojen ikimetsien hakkaaminen selluksi on kansallinen häpeä, kommentoi Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen.- Hakkuita puolustellaan virheellisin tiedoin. Suojelun talousvaikutuksia liioitellaan karkeasti. On surkeaa, että metsätalous ei anna arvoa hakkaamattomia metsiä tarvitsevalle poronhoidolle, saamelaiskulttuurille ja matkailuelinkeinolle.

-Tutkijoiden mukaan luonnontilaisten metsien hakkuut eivät ole kestävää metsien käyttöä. Hakkuiden aiheuttamat haitat ovat kiistattomia. Kestämättömän metsätalouden jatkamisen vaatiminen ei auta kiistojen ratkaisua. Saamelaiskulttuuria ja ainutlaatuista luontoa tuhoavien hakkuiden puut tuskin menevät yhtään nykyistä paremmin kaupaksi Greenpeacea vastaan mieltä osoittamalla, jatkaa Liimatainen.

Suojelua vastustettaessa tosiasiat unohtuvat usein. 1990- ja 2000- luvulla Pohjois-Suomessa on suojeltu yli 100 000 hehtaaria vanhoja metsiä. Teollisuuden tuotanto ja hakkuumäärät ovat samaan aikaan nousseet. Lapin sellu- ja paperitehtaat ovat tehneet toistuvasti tuotantoennätyksiä. Ympäristöjärjestöt, tutkijat ja porotalouden edustajat eivät ole ehdottaneet kaikkien hakkuiden lopettamista. Nyt kiisteltävien alueiden hakkuut tuottaisivat Lapin metsäteollisuuden puun käytöstä noin yhden sadasosan. Lapin metsien hakkuista alueiden osuus on noin kaksi prosenttia. Luvut perustuvat Metsähallituksen julkaisemiin tietoihin.

Metsä-Lapissa ja Inarissa suojelukiistojen kohteina olevat metsät ovat suojelullisesti arvokkaita ja poronhoidolle tärkeitä alueita. Alueilla on satoja vuosia vanhoja koskaan aiemmin hakkaamattomia ikimetsiä. Saamelaisalueella YK:n ihmisoikeuskomitea on kieltänyt Metsähallituksen hakkuut Nellimissä oikeudenkäynnin ajaksi ja yleisesti kehottanut Suomea pidättäytymään toimista jotka heikentävät saamelaisten maaoikeuskysymyksen ratkaisua. Myös saamelaisalueen eteläpuolella on poronhoidolle arvokkaita metsiä, joiden hakkuita poromiehet vastustavat.

Samaan aikaan kun suojelua vastustetaan vedoten Lapin teollisuuden puunsaantiin, viedään Lapista satoja tuhansia kuutioita puuta Ruotsiin, ja nuorten metsien hoitoa laiminlyödään. Lapin metsäohjelma 2006-2010 mukaan Lapissa on reilusti yli 100 000 hehtaaria myöhässä olevia taimikonhoitotöitä ja harvennuksia.

-Mikäli metsäalan tulevaisuus aidosti huolestuttaa, kannattaisi vähäisen metsien suojelun vastustamisen sijasta keskittää voimavarat esimerkiksi koulutuksen lisäämiseen ja nuorten metsien hoidon tavoitteiden täyttämiseen, sanoo Liimatainen. -Metsäalan imagoa ikimetsien hakkuiden vaatiminen ja muiden elinkeinojen ahtaalle ajaminen tuskin edistää.

Luonnontilaiset vanhat metsät ovat kansainvälisesti uhanalainen luontotyyppi. Ihmisen toiminta yksipuolistaa luontoa ja ajaa lajeja uhanalaiseksi kiihtyvää vauhtia. Suomi on sitoutunut suojelemaan luonnontilaisia ja uhanalaisia alueita monilla kansainvälisillä sopimuksilla. Tutkijoiden mukaan Metsä-Lapin hakkuut ovat ristiriidassa näiden sopimusten kanssa.

Lisätiedot:
Matti Liimatainen, metsävastaava, Greenpeace 09-622 922 16
Matti Ikonen, metsäasiantuntija, Greenpeace 09-622 922 19

Verkossa: http://www.forestinfo.fi/metsalappi